perjantai 3. toukokuuta 2013

Kurkistus meidän pihalle

Tänä iltana olen aloitellut kukkapenkkejä, vain Aku seurana. Pihahan on sellainen ikuisuusprojekti, eli ikään se ei ole valmis mutta mitäs siitä, hiljaa hyvä tulee. Nurmikot kylvettiin jo viime syksynä, istutimme kolme omenapuuta ja riippapihlajan. Isäni on ensimmäiseltä ammatiltaan puutarhuri, joten häneltä saatiin vähän apuja syksyllä. Tosin nyt olen itse tuuskannut tuolla ja jälki on sen mukaista ;).

Olemme rakentaneet talon vanhan hirsitalon viereen ja pihalla on myös vanha hirsiaitta. Kun tulimme tälle tontille niin tiesin heti että tähän haluan talon, järven rantaan 150m, talo korkealla kukkulalla, tilaa ja omaa rauhaa, vanhoja rakennuksia sekä puita. En olisi enempää voinut toivoa  
Nyt pientä kurkistusta meidän pihalle.

Jollekkin vanhat voi olla romuja, minulle aarteita

Akun mielestä kukkapenkkejä ois ollu paljo kivempi kaivaa, harmi etten tällä kertaa tarvinu kuoppia ;)
Mitäs te sanotte? Kiinnostaako meidän piha vai onko pihajutut ihan tylsiä? ü. Joka tapauksessa, kaikille teille huippua viikonlopun alkua. Ja tervetuloa uudet lukijat, olen teistä jokaisesta iloinen! ü
  
Nyt taidan mennä juomaan jotain kuumaa, nimittäin sairaaksi tässä ollaan ilmeisesti tulossa vaikka vastaan on taisteltu!


  - Hanna

2 kommenttia:

  1. Kaunis on teijän piha ja todellaki pihajutut kiinnostaa! :) Aivan ihana kyllä, ku tuommosia vanahoja juttuja omalla pihalla, mulla se on haaveena sitte siihe loppuelämän kottiin, joka joskus rakennettaan johonki vähä kauemmas taajamasta. Nyt laitetaan tätä tään hetken kotia ja pihhaa. :D Mutta ihan mahtavia nuot vanahat tavarat ja aitta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tämä on se meidän loppuelämän koti, mutta eihän sitä voi koskaan tietää miten käy ü. Pihaahan voi laittaa vaikka tietäs että se ei ookkaan se viimenen ;). Minä laittelin meidän rivitalonpihaaki vaikka tiesin että satavarmasti tästä muutetaan :)

      Poista

Kiitos että kommentoit <3